Viime viikolla Kurikan kaupungin kirjastotoimenjohtaja ja vapaa-aikatoimen päällikkö Johanna Silander sai iloisen uutisen: Kurikan kaupunki on yksi viidestä finalistista Vuoden kirjastokunta 2019 -kilpailussa. ”Olemme todella iloisia finaalipaikasta”, Silander hehkuttaa. ”Jo paikka viiden parhaan joukossa on merkittävä tunnustus.” Finaalipaikkaa tavoitteli yhteensä 28 kuntaa.
Vuoden kirjastokunta -kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna. Tuolloin Espoon kaupunki vei voiton. Tänä vuonna finaalissa ovat Kurikan lisäksi Helsinki, Ii, Mikkeli ja Tampere. Kilpailun voittajan valitsee juontaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari. Voittaja julkaistaan Helsingin Kirjamessuilla 26.10.2019. Lisäksi Suomen kirjastoseura järjestää verkkoäänestyksen, jossa finalistien keskuudesta valitaan yleisön suosikki. Yleisöäänestykseen pääset tästä.
Perinteisiä ja nykyaikaisia lukemisen edistämisen keinoja
Tänä vuonna kilpailun teemana on lukemisen edistäminen, jonka suhteen Kurikan kirjastot ovat tehneet paljon tietoista työtä. Kilpailuhakemuksen kirjoittamien olikin helppoa. ”Meillä on käytössä sekä perinteisempiä lukemisen edistämisen keinoja että modernimpia tulokulmia”, Silander kertoo. ”Perinteisistä keinoista meillä on ollut jo pitempään käytössä esimerkiksi satutunnit, lukupiirit, novellikoukut sekä kirjavinkkaukset. Uudempia keinoja ovat muun muassa lukukoirat, koodaamisen opettaminen, tablet-laitteiden lainaaminen sekä Kurikan kirjastosta löytyvä pelitila.”
Vaatii osaamista, innovatiivisuutta ja rohkeutta keksiä ja luoda uudenlaisia juttuja.
Kuka tahansa voi tulla pelitilaan pelaamaan valitsemaansa peliä. Toiminnan tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä sekä kehittää muun muassa kielitaitoa, pelilukutaitoa ja koordinaatiota. Lukukoiratoiminnassa puolestaan halutaan edistää lasten positiivisia kokemuksia lukemisesta: lukukoira kuuntelee kommentoimatta ja arvostelematta.
Uusien ideoiden takana osaava ja innostunut henkilökunta
Kurikan kirjastot ovat saaneet paljon kiitosta ja positiivista palautetta nykyaikaisista ja uudenlaisista palveluistaan. ”Vaatii osaamista, innovatiivisuutta ja rohkeutta keksiä ja luoda uudenlaisia juttuja”, Silander huomauttaa. ”Ei saa pelätä liikaa epäonnistumista tai rutinoitua liikaa omaan työhönsä. Jos jokin asia ei toimikaan, sen voi aina lopettaa. Olemme yrittäneet ylläpitää kirjastoissa sellaista ilmapiiriä, että uusia ideoita uskalletaan tuoda esiin.”
Valtaosa kirjaston arjesta kuluu tietenkin perinteisissä, ulospäin näkyvissä toiminnoissa, kuten asiakaspalvelussa ja kirjojen hankinnassa. Myös tapahtumatuotanto vie yhä suuremman siivun työajasta.
Erilaiset hankerahoitukset ovatkin olleet tärkeässä roolissa siinä, että kirjastot ovat pystyneet luomaan uusia palveluita, joihin resurssit eivät muuten olisi riittäneet. Esimerkiksi pelitila, lainattavat tablet-laitteet ja nukketeatteritoiminta on pystytty toteuttamaan aluehallintoviraston rahoituksena avulla.
”Projekteissa tavoitteenamme on aina uuden toiminnan pysyvyys: panostamme projekteihin, jotka jäisivät pysyvästi toimintaan”, Silander painottaa. ”Tässä olemme mielestämme myös onnistuneet.”
Kirjastojen tulevaisuus näyttää toiveikkaalta
Tulevaisuudessa kirjastojen haaveina ovat omatoimikirjastot sekä uusi kirjastoauto. Omatoimikirjastoja ja niiden myötä mahdollistuvia laajempia aukioloaikoja onkin toivottu paljon. ”Tähän toiveeseen tahtoisimme toki vastata.”
Painetun kirjan kuolemaa on povattu pitkään. Silander kuitenkin kertoo, että kirjastojen käyttö on edelleen hyvin aktiivista. ”Esimerkiksi lainausmäärät jopa nousivat viime vuonna”, Silander huomauttaa. ”Selvää on kuitenkin, että aineisto tulee vuosien mittaan muuttamaan muotoaan. Erityisesti e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausmäärät ovat nyt huimassa nousussa, mutta myös painettuja kirjoja lainataan edelleen entiseen tahtiin.”
Kirjaston toiminnan kannalta on hyvin tärkeää mennä muutoksen mukana.
Lasten ja nuorten keskuudessa kuvan merkitys on kasvanut valtavasti. ”Varmasti tulevaisuudessa tullaan pohtimaan, miten kuva voi toimia painetun tekstin rinnalla tai jossain tapauksissa jopa korvata sen”, Silander pohtii. Painetun tekstin katoamiseen hän ei kuitenkaan usko. ”Kirjaston toiminnan kannalta on hyvin tärkeää mennä muutoksen mukana. Kirjastojen on pysyttävä jatkossakin mukana kelkassa.”
Kirjasto on kaupunkilaisia varten
Silander toivoo, että kaupunkilaisille välittyy Kurikan kirjastojen monipuolinen palvelutarjonta. Esimerkiksi se, että kirjastolle on mahdollista varata henkilökohtainen digiopastusaika, on monille uusi asia.
Silander uskoo, ettei kirjastojen rooli ole tulevina vuosina ainakaan pienentymässä. ”Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat vahvasti pinnalla. Niiden myötä kirjaston merkitys tulee varmasti kasvamaan, sillä kirjaston palvelut tarjoavat mahdollisuuksia pienentää kulutusta”, Silander visioi. ”Voihan olla, että kirjastosta voi tulevaisuudessa lainata esimerkiksi matkalaukun tai porakoneen, jos niitä tarvitsee vain harvoin.”
Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen ajattelutavan myötä kirjaston merkitys tulee varmasti kasvamaan.
Finaalipaikka Vuoden kirjastokunta -kilpailussa antaa Silanderin mukaan kirjaston väelle uutta intoa tekemiseen. ”Olemme pyrkineet olemaan innovatiivisia ja aktiivisia sekä välttämään rutinoitumista. Siksi finaalipaikka Vuoden kirjastokunta -kilpailussa tuntuu mahtavalta: se on palkinto tehdystä työstä ja merkki siitä, että olemme tehneet asioita oikein”, Silander iloitsee.