Kurikan ja Jurvan kylien rikasta kulttuuria esittelevä Rintakylissä ja larvamailla (2015) -teos sai jatkoa, kun Jalasjärven teos Pohjanmaan portilla valmistui viime vuonna. EU-hankkeessa kirjan aineiston koonnut maisemasuunnittelija Riitta Jaakkola tunnustaa, että tärkeän työn parissa vierähti paljon enemmän tunteja kuin hän oli etukäteen arvioinut.

– Juuriani on isäni puolelta Jalasjärvellä ja Kanta-Kurikassa, siksikin Kurikka on ollut kiinnostavaa aluetta tehdä selvityksiä, hän kertoo.

Kulttuuriympäristöohjelmassa kuvataan menneisyyttä, taltioidaan nykyhetkeä ja katsotaan tulevaisuuteen. Kirja on myös kaunista katseltavaa, sillä mukana on yli 900 kuvaa, piirroksia ja karttoja – kuvakollaaseja persoonallisista ovista ja ikkunoista, taiteellisia seinäkoristeita sekä tuulimyllyjä ja kivinavettoja.

Jaakkola on tiedonkeruumatkoillaan huomannut, että asukkailla on suuria tunteita kotejaan kohtaan. On tärkeää olla hienotunteinen ja odottaa oikeaa hetkeä keskustella itse talosta ja sen vaiheista.

– Kun kiersin keräämässä aineistoa valokuvaten ja haastatellen, niin monesti siinä ensin puhuttiin läpi sairaudet ja muut asiat. Ihmisten kohtaaminen on minulle mieluisaa, sain paljon uusia tuttuja ja ystäviäkin kyliä kierrellessä ja yhteydet tulevat säilymään, hän kertoo hymyillen.

Kivinavetat kylien merkkirakennuksia

Jaakkolan mukaan Jalasjärvellä on säilynyt runsaasti kivinavettoja, jotka ovat kylien merkkirakennuksia.

– Oman aikansa työvälinein ja menetelmin tehty kivinavetta kertoo valtavasta työmäärästä. Kivinavetan rakennuttaja on yleensä signeerannut ovenpielikiveen nimikirjaimensa ja vuosiluvun, hän valottaa.

Jalasjärvi tunnetaan myös tuulimyllyistä, joita oli 1900-luvun alussa satoja. Eteläpohjalaiset tuulimyllyt edustavat kansanomaisen rakennustaidon kannalta korkeaa tasoa, ja parhaat Jalasjärven tuulimyllyistä ovat olleet harvinaisen hyvin rakennettuja. Tuulimyllyjä oli eniten Luopajärvellä, jossa saattoi erottaa yhdessä paikassa seisten jopa 21 tuulimyllyä.

Jalasjärvellä on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY): Jalasjärven kirkkoympäristö ja Luopajärven kyläasutus. Luopajärvi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, sen tekee erityiseksi jo 1800-luvulla ojitetun järven kuivuminen peltoaukeaksi.

Uudistettua voi myös palauttaa

Pitkän uran maisemasuunnittelijana tehnyt Jaakkola toimii puheenjohtajana Pohjalainen Rakennusperintö ry:ssä. Historiallisen Vaasan läänin alueella vaikuttava yhdistys vaalii omaleimaista rakennettua kulttuuriympäristöä.

Jaakkola on pannut ilolla merkille, että viime vuosituhannen lopun uudistamishuumassa korjaamalla ja laajentamalla pilattuja rakennuksia on alettu palauttaa entiseen kauneuteen.

– Tunnen Kurikasta useita perinnerakentamisen ammattilaisia, heidän asiantuntemuksellaan on mahdollista korjata vanhoja rakennuksia oikein. Monet kuvittelevat, että ammattilaisen käyttö tulee kalliiksi, mutta pidemmän päälle se useimmiten säästää aikaa ja rahaa. Kannattaa myös muistaa, että vanhojen rakennusten korjaamiseen voi saada valtion tukea.

Kulttuuriympäristöistä kertovien teosten rinnalla syntyi runsaasti lisätarinaa taloista, kun niiden asukkaat innostuivat tallentamaan omien kotiensa historiaa laajemminkin. Jaakkola kertoo, että uuden Kurikan alueen kirjoihin koottu tieto rakennusperinnöstä muodostaa merkittävän tietopankin koko Pohjanmaan mittakaavassa.

– Pohjalainen Rakennusperintö -yhdistys järjestää muun muassa korjausrakentamiseen liittyviä seminaareja.  Loppuvuodesta 2023 on tulossa kaksipäiväinen tapahtuma ”Eteläpohjalaisia talotarinoita”, jossa myös kurikkalaiset pääsevät kertomaan taloistaan ja niiden kunnostuksesta, hän kertoo.

On ollut myös suunnitelmia, että Rintakylissä ja larvamailla -teoksesta tehtäisiin jossain vaiheessa uusi painos. Kummatkin kirjat ovat hyvää oppimateriaalia kouluissa perinnetiedon välittäjinä.